Romanttisissa tarinoissa asunnon periminen osoittautuu aina lopulta onnelliseksi sattumaksi. Niissä kaukaiselta sukulaiselta peritään jännittävä kivilinna tai suloinen mökki – juuri, kun elämä heittää päähenkilön kodittomaksi. Hetken epäröityään hän huomaa kuuluvansa kiinteistön kanssa yhteen.
Käytännössä asunnon perinnöksi saamiseen liittyy tummiakin sävyjä. Sitä ehkä edeltää läheisen menehtyminen ja riitaisaksi äityvä pesänjako, eikä perijällä itsellään välttämättä ole asunnolle mitään käyttöä. Lisäksi perintövero pitää maksaa, vaikka perintöä ei vielä saisi muutettua rahaksi.
Mitä perinnön jättäjä ja perijä voivat tehdä, jotta perityn asunnon kanssa ei jouduta vaikeuksiin?
Ennakoi, jos voit – se säästää hermoja ja rahaa
Perintöasioiden ennakoiminen ei ole helppoa: monikaan ei ymmärrettävästi halua ajatella etukäteen omaansa tai läheisensä kuolemaa. Aiheen käsittely etukäteen kuitenkin helpottaa perinnönjakoa, kun sen aika on, ja voi myös säästää perillisiä monelta taloudelliselta huolelta.
Jos asunnon perimistä koskevia kysymyksiä ryhdytään käsittelemään vasta akuutissa tilanteessa, voi suru sumentaa päätöksentekoa ja kokonaisuus olla muutenkin hankalammin hallittava. Mikäli keskusteluvälit tulevan perinnönjättäjän ja perijän välillä ovat avoimet, on asunnon kohtalosta hyvä jutustella etukäteen.
Vaikka keskustelujen seurauksena ei vielä tehtäisi mitään konkreettista, saa perinnön jättäjä ainakin kuvan siitä, mitä jälkeläiset toivovat. Jutustelu voi selkeyttää perinnön jättäjän tulevaisuudensuunnitelmia merkittävästi: hän saattaa esimerkiksi myydä kiinteistön jo itse ja sijoittaa varat johonkin muuhun, jolloin myymisen vaiva säästyy perillisiltä.
Ennakoimalla voi myös muuten kirkastaa perinnönjakoa siten, että se sujuu mahdollisimman helposti. Tämä on erityisen tärkeää, jos perillisten välien voi odottaa tulehtuvan. Harva perinnönjättäjä toivoo jälkeläistensä välirikkoa, ja parhaimmillaan karikot voidaan välttää huolellisella etukäteissuunnittelulla.
Ennakoimiskeinot valitaan yksilöllisesti, ja niitä on hyvä miettiä asiantuntijoiden, kuten juristin ja perintöasunnon kohdalla myös kiinteistönvälittäjän kanssa.
Asunto lahjaksi?
Asunnon voi antaa perillisille lahjaksi. Rintaperillisille lahjaksi annettu asunto tai osuus siitä tulkitaan useimmiten ennakkoperinnöksi, ellei tätä esimerkiksi lahjakirjan muodolla erikseen kumota.
Lahjakirjassa voidaan siis ohjata ennakkoperintöolettamaa, ja ennen kaikkea on tärkeää hahmottaa, minkälaisia seurauksia lahjakirjan muodolla voi olla. Se nimittäin vaikuttaa sekä lahjansaajan että muiden perillisten asemaan.
Lisäksi lahjakirjan muoto voi johtaa erilaisiin veroseuraamuksiin: vaikka ennakkoperinnön ja lahjan lahjaveron määrä on sama saantihetkellä, voi se vaikuttaa verotukseen varsinaisessa perinnönjaossa. Siksi lahjakirjassa saatetaan erikseen määrätä, ettei lahjoitus ole ennakkoperintöä.
Lahjakirjan muotoa, kokonaisarvoa ja tasapuolisuutta kannattaakin pohtia yhdessä lakimiehen kanssa, jotta lahjoitus ei aiheuta myöhemmin kitkaa perillisten välillä tai johda veroyllätykseen.
Asunnon hallintaoikeus ja puolisoiden keskinäinen testamentti
Jos perinnön jättäjällä on lapsia, ei hänen aviopuolisonsa peri asuntoa ilman erillistä testamenttia. Hallintaoikeustestamentilla puoliso voi kuitenkin jäädä asumaan asuntoon. Hallinta- ja käyttöoikeuden haltijana hän saa asua asunnossa tai esimerkiksi vuokrata sitä, mutta ei kuitenkaan voi myydä asuntoa tai testamentata tai lahjoittaa sitä.
Puolisoiden kohdalla on hyvin tavallista, että alkuperäinen omistusoikeus jakautuu heille tasan: tämä tarkoittaa, että toisen kuoltua asunnosta puolet omistaa kuolinpesä, puolet leski. Tällöin leski voi päättää omasta puolikkaastaan omistusoikeutensa mukaisesti ja puolisoltaan jääneestä osuudesta joko rajoitetummalla hallintaoikeudellaan – tai omistusoikeudellaan, jos näin on keskinäisessä testamentissa määrätty.
Perinnön jättäjä voi myös antaa asunnon omistusoikeuden jälkipolville etukäteen ja säilyttää hallintaoikeuden itsellään.
Hallintaoikeus vaikuttaa perintöveroon: vero on maksettava, vaikka asunnon hallintaoikeus olisi jollakulla muulla, eikä asunto-omaisuutta voisi hallintaoikeuden vuoksi muuttaa rahaksi. Hallintaoikeuden arvo huomioidaan tällöin kuitenkin verovähennyksenä. Lue hallintaoikeudesta lisää verottajan sivuilta!
Perintöasunto myyntiin tai sijoitusasunnoksi?
Perinnöksi saadun asunnon myyminen ei poikkea tavallisesta asunnon myynnistä muuten, mutta jälleen on hyvä olla tietoinen verotuskäytännöistä.
Mikäli asunnon arvoa on pyritty perunkirjaan arvioimaan alakanttiin perintöveron optimoimiseksi, ja asunnosta saadaan suhteessa siihen myyntivoittoa, voi luovutusvoittoveron suuruus yllättää. Perintövero on pienempi kuin luovutusvoittovero, joten asunnon hinta kannattaa arvioida realistisesti perunkirjoitusta tehtäessä.
Perintöasuntoa kannattaa katsoa myös asuntosijoittajan silmin: onko alueella näköpiirissä muutoksia, joiden seurauksena asunnon arvo nousee? Voisiko asunnosta saada mukavasti vuokratuloja? Alueen tunteva kiinteistönvälittäjämme osaa auttaa sinua näissä kysymyksien pohtimisessa.
Jos myynti häämöttää joka tapauksessa aivan lähitulevaisuudessa, kannattaa toimeen tarttua ajoissa tai ainakin katsoa, että omaisuus säilyttää arvonsa: Suomi on täynnä pientaloja ja kiinteistöjä, jotka rapistuvat perikunnan hallussa.
Kiinnostaako asunnon arvo? Testaa hintalaskuriamme >
