Rivitalon, paritalon ja omakotitalon lämmitysmuodolla on väliä: lämmitys on suurin energiasyöppö pohjoisilla leveysasteilla ja sen kulut voivat muutamassa vuodessa pahimmillaan tuplata edullisen pientalon hinnan. Mitä lämmitysmuodoista pitää tietää uutta kotia etsiessään?
Sähkölämmitys – rahansyöppö vai tulevaisuuden mahdollisuus?
Sähkölämmitys nousee monissa vertailuissa kustannusten kärkeen, ja siksi moni välttelee sitä valitessaan uutta kotia.
Huonosti eristetyssä, vanhassa ja kookkaassa talossa sähkölämmitys todella tuleekin kalliiksi, mutta pienikokoisessa, modernissa rivitalokodissa taas ero muihin lämmitysmuotoihin saattaa jäädä marginaaliseksi.
Sähkölämmityksen kustannuksia voi myös kutistaa reilusti investoimalla eristykseen ja älykkääseen lämmityksenohjausjärjestelmään sekä hyödyntämällä tukilämmitysmuotoja, kuten ilmalämpöpumppua ja tulisijaa.
Näiden toimenpiteiden yhteenlaskettu hinta on usein pienempi kuin kokonaan uuteen lämmitysjärjestelmään siirtymisen – aina ei siis ole tarvetta joko hylätä sähkölämmitteistä taloa vaihtoehtona kokonaan tai laskea sen hintaan mukaan lämmitysmuodon vaihtamista.
Tulevaisuudessa energian varaamisjärjestelmien kehittyminen ja sähkön kysyntäjousto voivat olla suuri mahdollisuus sähkölämmittäjille. Uusiutuviin energiamuotoihin siirtyminen tarkoittaa sitä, että sähkön hinta vaihtelee esimerkiksi vesivoiman tai auringon saatavuuden mukaan, ja mikäli energiaa voidaan varata tehokkaammin, voidaan ottaa matalan hinnan kausista ottaa hyöty irti.
Moni pitää etuna myös sitä, että sähkölämmityksen ekologisuuden voi valita itse: palveluntarjoajilta on jo mahdollista ostaa esimerkiksi 100 % aurinkosähköä tai tuulivoimaa.
Maalämpö: käytössä edullisin
Maalämpöpumppu vaatii rakennusvaiheessaan suurempaa investointia kuin muut energiamuodot, mutta asukkaalle se on edullisin lämmöntuottomuoto.
Halutulla alueella ja etenkin uudisrakennuksissa investointi voi näkyä myös kodin hankintahinnassa. Laskennallisesti se kuitenkin maksaa itsensä takaisin 5–10 vuodessa säästyvinä lämpöenergiakuluina.
Maalämpöpumpun voi tavallisesti hankkia myös iäkkäämpään taloon tai asukkaiden ja hallituksen päätöksestä taloyhtiöön. Mikäli kaavailee esimerkiksi öljylämmityksen korvaamista maalämmöllä, on hyvä selvittää etukäteen paikalliset lupakäytännöt, sillä maalämpöön siirtyminen on luvanvaraista toimintaa, ja käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain.
Kaukolämpöä saa taajamissa
Kaupungeissa ja taajamissa talot voidaan lämmittää myös kaukolämmöllä. Se on edullinen ja yleinen lämmitysmuoto, jota hyödynnetään yleisesti esimerkiksi rivitaloissa, kerrostaloissa ja tiheästi rakennetuilla omakotitaloalueilla.
Kaukolämmön tuotantotavat vaihtelevat: sitä tuotetaan yhä eniten kivihiilellä, maakaasulla, metsähakkeella ja turpeella. Nämä tuotantotavat aiheuttavat runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Suomessa on toisaalta myös kaukolämpöverkkoja, joihin lämpö tuotetaan ainoastaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Mikäli lämmitysmuodon ekologisuus on kotia etsivälle tärkeää, hänen on hyvä selvittää etukäteen, minkälaista kaukolämpöä uuteen kotiin on mahdollista saada.
Öljylämmitys
Öljylämmitteisiä koteja on yhä paljon tarjolla, ja yleensä ne edustavat vanhempaa talokantaa.
Öljylämmityksen hinta riippuu – kuten sähkönkin – varsin paljon rakennuksen kunnosta. Öljyn hinta on noussut tasaisesti viime vuosikymmeninä, eikä se yksikkökustannuksiltaan ole lämmitysjärjestelmien edullisimmasta päästä. Hyväkuntoisessa, hyvin eristetyssä talossa se kuitenkin voi olla ainakin toistaiseksi kelvollinen vaihtoehto, joskaan ei ekologisuutta arvostavalle kodinostajalle ehkä mieleisin.
Öljylämmityksen toimintaperiaatteeseen ja kuluihin on hyvä perehtyä rauhassa ennen ostopäätöksen tekemistä. Eräs vaihtoehto on käyttää öljylämmitystä toistaiseksi ja vaihtaa se esimerkiksi energia-avustuksen turvin myöhemmin maalämpöön.
Puu ja puupelletti
Haja-asutusalueella moni talo lämmitetään yhä ensisijaisesti tulisijalla, ja sähkö voi olla tukilämmitysmuodon asemassa. Puulämmitys voi olla varsin edullinen lämmitysmuoto, mikäli puuta on tarjolla omalta tontilta, tai se on alueella muuten edullista. Taajamissa ja suurten kaupunkien liepeillä puu on yleensä kallista, ja pienhiukkaspäästöjen vuoksi pientalojen puun polttamista saatetaan lähivuosina ryhtyä rajoittamaan.
Modernisoitu versio puupohjaisesta lämmityksestä on pelletti. Pellettilämmittimissä poltetaan puristepellettejä, jotka ovat uusiutuvaa energiaa. Ne valmistetaan puhtaasta puusta, kuten sahateollisuuden purusta, ja palavat perinteistä klapia puhtaammin, jolloin myös pienhiukkaspäästöt pysyvät kurissa.
Pellettilämmitys voidaan hoitaa joko perinteisellä takalla, pellettitakalla tai automatisoidulla järjestelmällä, joka ei edellytä jatkuvaa valvontaa samalla tavalla kuin takkatuli.
Energia-avustusta energiatehokkuuden parantamiseen?
Ara on myöntänyt energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–2023. Avustusta ei voi enää hakea.
Mitä mikäkin lämmitysmuoto voisi meille maksaa?
Jotakin osviittaa uuden kodin lämmityskuluista saa sen energiatodistuksesta, mutta on syytä huomioida, ettei energiatodistus ota kantaa esimerkiksi lämmönkäyttötapoihin – se ottaa kantaa vain talon ominaisuuksiin. Siksi myyjän ja energiatodistuksen kuvaama tilanne saattaa vaikuttaa ristiriitaiselta. Motivan energiatodistusneuvonta auttaa sekä talon ostajaa että myyjää energiatodistusta koskevissa kysymyksissä.
Kannattaa lisäksi huomioida, että parin lämpöasteen ero asunnon lämpötilassa vaikuttaa vuotuisiin kustannuksiin suuresti. Mikäli asunnon edellinen omistaja on pitänyt asunnossa + 20 asteen lämpötilaa, ja sinä tähtäät + 24 asteen mukavuuslämpöön, näyttävät energiakulunne luultavasti varsin erilaisilta.
Eräs tapa hakea kuluille suuntaa on Motivan lämmitysvertailulaskuri. Sekään ei vastaa ammattilaisen paikan päällä tekemää arviota, mutta auttaa vertailemaan eri lämmitysmuotojen vaikutusta kuluihin.
Miten RE/MAX voi auttaa?
Kiinteistönvälittäjämme ovat perehtyneitä myös energiankulutusasioihin, ja keskustelevat mielelläsi niistä, olet sitten ostamassa tai myymässä asuntoa.
