Kodin myyminen tai ostaminen tarjouskaupalla on reilu ja läpinäkyvä prosessi, jossa hinta määrittyy kohdalleen kysynnän perusteella. Sekä ostajaehdokkaat että myyjä pysyvät tilanteen tasalla koko ajan: unelmien koti ei pääse livahtamaan ostajalta vahingossa käsistä, eikä myyjän tarvitse arvailla, olisiko kohteesta voinut saada vielä korkeamman hinnan.
Suhteellisen tuoreena kauppatapana tarjouskauppa kuitenkin herättää paljon kysymyksiä ja pohdintoja. Keräsimme tähän yleisimmät seitsemän harhaluuloa. Jos et löydä etsimääsi vastausta näiden joukosta, ole rohkeasti yhteydessä meihin!
1. ”Sehän on vähän niin kuin huutokauppaa sitten.”
Ei ole! Tarjouskaupassa ei ole pakko hyväksyä korkeinta tarjousta. Huutokaupassa korkein tarjous hyväksytään, jos minimitarjoushinta ylittyy. Tarjouskaupassa myyjä saa myös päättää, kenelle myy – vai myykö ollenkaan. Myyntihalukkuuteen voivat vaikuttaa muutkin yksityiskohdat kuin pelkkä asunnon hinta.
2. Myyjä: ”Hinta jää kuitenkin jumiin alkupyyntöön.”
Niinkin voi teoriassa käydä, mutta se on todella harvinaista. Yleensä ostajatkin ymmärtävät, miten alhainen alkupyyntihinta on, ja pohtivat tositarkoituksella omaa tarjoustaan. Tarjouskaupassa hinta muodostuu kysynnän mukaan. Tavoitehintaan pääseminen on enemminkin sääntö kuin poikkeus. (Tavoitehinnalla tarkoitetaan tässä kauppahinnan ja lainaosuuden sisältävää hintaa, jonka toteutumiseen pyritään.)
3. Ostaja: ”Ei meillä ole mitään mahdollisuuksia, muut tarjoavat kuitenkin enemmän.”
Kyllä on. Myyjä päättää, kenelle myy. Neuvotella voi mm. asunnon vapautumisesta, mahdollisesta irtaimistosta ja muista kaupan yksityiskohdista. Monella on myös voimakas tunneside omaan kotiin, ja saattaa olla, että joku ostajista tuntuu asunnolle paremmin sopivalta kumppanilta kuin toinen.
Lisäksi tarjouskaupassa on enemmän aikaa toimia rauhassa: potentiaali koti ei lähde ensimmäisen tarjoajan matkaan.
4. Myyjä: ”Tässä sitten menee varmasti ikuisuus.”
Ei mene. Tarjouskauppamenetelmä tavallisesti johtaa kauppoihin joko samassa ajassa tai nopeammin kuin perinteinen kauppamalli.
5. Ostaja: ”Mahdollisuus tarjota voi mennä ohi, kun ei tiedä toisten ostajien puuhista.”
Ei voi. Jokaista tarjouskauppakohdetta voi seurata, jolloin näkee toisten tekemät tarjoukset ja voi saman tien tehdä halutessaan oman tarjouksen. Kaikki tarjoukset näkyvät, ei vain korkein.
6. Myyjä: ”Meidän kohteemme ei ole mikään kartano. Tuskin sopii tarjouskauppaan.”
Tarjouskauppa sopii kaikille kohteille kerrostalokodeista omakotitaloihin ja teollisuuskiinteistöihin. Kysy rohkeasti tarjouskauppaa välittäjältäsi!
7. Ostaja: ”Tällä menetelmällä kiinteistönvälittäjä saa hivutettua asunnolle ylihintaa.”
Tarjouskaupassa hinnan määrittelevät ostajat, eivät kiinteistönvälittäjät. Ainoastaan lähtöhinta, eli alin hinta, josta ylöspäin ostajat voivat tehdä tarjouksia, on valmiiksi päätetty. Ja myös suunniteltu tarkoituksella todennäköisesti toteutuvaa kauppahintaa alhaisemmaksi.
