Termi kaupanvahvistaja on monille kiinteistön ostamista tai myymistä harkitsevalle tuttu käsite. Mitä kaupanvahvistaja tekee, milloin kaupanvahvistajaa tarvitaan ja kuka voi toimia kaupanvahvistajana? Muun muassa näihin kysymyksiin annamme vastauksia tässä artikkelissa.
Kaupanvahvistaja varmistaa, että kiinteistökauppa tehdään oikein
Kaupanvahvistajan ensisijaisena tehtävänä on pitää huolta siitä, että kiinteistökauppa toteutetaan lain mukaisesti ja kaupan osapuolten kannalta reilulla tavalla. Kaupanvahvistajan tehtävänä on muun muassa:
- varmistaa kiinteistön asiakirjojen oikeellisuus (mm. kaupan esisopimus ja varsinainen kauppakirja)
- tarkastaa kaupan osapuolten henkilöllisyys
- olla läsnä itse kaupantekotilaisuudessa ja vahvistaa kauppa omalla allekirjoituksellaan
- tehdä tarvittavat ilmoitukset kiinteistön luovutuksesta Maanmittauslaitokselle.
Kiinteistökaupassa kaupanvahvistajan käyttämisestä on säädetty laissa (Maakaari), ja se on pakollista. Sen sijaan asunto-osakkeen tai vuokratontilla sijaitsevan kiinteistön kaupassa ei kaupanvahvistajaa tarvita.
Myös kiinteistön luovutustilanteissa tarvitaan kaupanvahvistajaa. Tällaisia ovat muun muassa kiinteistön lahjoitus tai vaihtaminen (eli kun kaupan kohteena olevan kiinteistön vastikkeena käytetään rahan sijaan toista kiinteistöä).
Poikkeuksena nykyisin on tilanne, jossa kiinteistökauppa tehdään sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Tällaisessa tapauksessa kaupanvahvistajaa ei tarvita. Tällöin kaupan tarkastajana toimii Maanmittauslaitos, ja myyjän vastuulla on varmistaa asiakirjojen oikeellisuus.
Kuka voi toimia kaupanvahvistajana?
Julkisina kaupanvahvistajina voivat toimia virkansa puolesta muun muassa tietyt maistraatissa tai poliisin palveluksessa toimivat virkamiehet (kuten poliisipäällikkö tai apulaispoliisipäällikkö). Myös käräjäoikeudelta tai Maanmittauslaitokselta luvan saaneet henkilöt, kuten kiinteistönvälittäjä tai asianajaja, voivat toimia kaupanvahvistajina.
Kaupanvahvistajana toimimiseen liittyy myös vaatimus vahvistajan esteettömyydestä. Jos kaupanvahvistajan luvan saanut henkilö itse myy tai luovuttaa kiinteistön esimerkiksi puolisolleen tai muulle perheenjäsenilleen, on hän esteellinen eikä voi toimia kaupan tai luovutuksen vahvistajana.
RE/MAXin jokaisessa toimistossa ympäri Suomen on vähintään yksi julkinen kaupanvahvistaja. Tällä varmistamme, että pystymme palvelemaan asiakkaitamme kiinteistökaupoissa mahdollisimman kattavasti ja joustavasti.
Mitä kaupanvahvistus maksaa?
Kaupanvahvistajan palkkiosta on säädetty Suomen laissa (Maakaari: Kaupanvahvistaja-asetus), ja tällä hetkellä se on 128 euroa. Tämän lisäksi kaupanvahvistaja voi veloittaa kuluja esimerkiksi matkakustannuksista ja asiakirjoista.
Kaupanvahvistuksesta syntyvät kulut jaetaan tyypillisimmin puoliksi kiinteistön myyjän ja ostajan kesken.
Kaupanvahvistaja kannattaa olla mukana jo tarjousvaiheessa
Monikaan ei tule ajatelleeksi, että kaupanvahvistaja on hyvä ottaa mukaan tarjouksen tekoon.
“Vasta kaupanvahvistajan mukanaolo jo tarjousta tehdessä tekee esisopimuksesta virallisen ja laillisesti sitovan. Etenkin jos tarjous jätetään hyvissä ajoin ennen kaupantekopäivää, suosittelen lämpimästi kaupanvahvistajan käyttöä. Sanktiot tarjouksesta vetäytymisestä voidaan asettaa vain silloin, jos kaupanvahvistaja on tarkastanut tarjouksen. Vasta silloin kyseessä on esisopimus.”, RE/MAXin välittäjä ja kaupanvahvistaja Peter Juslin kertoo.
Juslin muistuttaa, että kaupanvahvistajan palkkio on varsin pieni – noin 120–150 euroa – suhteutettuna siihen, kuinka arvokas itse kiinteistökauppa on. Sen tuoma etu on molemmille osapuolille kuitenkin merkittävä.
Kiinteistön kauppakirja on hyvä tarkistuttaa kaupanvahvistajalla jo ennen kaupantekotilaisuutta. Näin varmistetaan, ettei kauppakirjadokumentista puutu mitään.“Kun kauppakirjan sisältö on tarkistettu jo etukäteen, on itse kaupanteko hauska tilaisuus, kuten sen kuuluisikin olla”, Juslin kiteyttää.
